Vihreällä vedyllä tarkoitetaan uusiutuvalla energialla, kuten aurinko- ja tuulienergialla, vedestä tuotettua vetyä elektrolyysin avulla. Näin syntyy vedyn ja hapen lisäksi lämpöä, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi kaukolämpöverkossa. Parantunut tekniikka ja lisääntynyt uusiutuvan energian saatavuus ovat tehneet vihreästä vedystä entistä houkuttelevamman vaihtoehdon kestävän innovatiivisiin ratkaisuihin perustuvan teollisuustuotannon laajentamiseksi.
Ilmaston kannalta vety on ihanteellinen polttoaine, sillä sen palaessa syntyy energian lisäksi vain vesihöyryä. Teollisuus taas tarvitsee vetyä esimerkiksi lannoitteiden valmistukseen ja polttoaineiden jalostukseen. Vihreää vetyä voidaan hyödyntää myös monissa teollisuuden prosesseissa, joissa tarvitaan energiaa tai kemikaaleja. Esimerkiksi terästeollisuudessa, joka on yksi suurimmista hiilidioksidipäästöjen lähteistä, voidaan käyttää hiilen sijasta vetyä rautamalmin pelkistämiseen.
Tähän asti vetyä on valmistettu lähinnä maakaasusta. Tämän “harmaan vedyn” globaalit ilmastopäästöt ovat yhtä suuret kuin Ison-Britannian ja Indonesian vuotuiset päästöt yhteensä. Siksi ilmastonmuutoksen torjunnassa on vedyn valmistustavan muutoksella iso rooli. Suomen ennustetaan olevan yksi Euroopan kilpailukykyisimmistä maista vihreän vedyn tuotannossa tuotantokustannusten alhaisuuden sekä kestävästi hankittavien raaka-aineiden – veden sekä uusiutuvan energian – vuoksi.
Tuotantoprosessi vaatii luotettavan sähköjärjestelmän toimiakseen parhaalla mahdollisella tavalla niin tuotannon kuin siirtoverkon kannalta. Parhain tapa Suomessa tuottaa sähköä vedyn tuotantoon on maatuulivoima. Maatuulivoima on jo nyt Suomessa edullisin sähköntuotannon muoto ja se tuottaa reilun kymmenyksen maassa käytetystä sähköstä. Vuoteen 2050 mennessä osuuden ennustetaan nousevan yli puoleen, osin vihreän vedyn tuotannon siivittämänä. Suomessa on eurooppalaisittain verrattuna suuri tuulivoimakapasiteetti, laadukas sähköverkko, biogeenistä hiilidioksidia saatavilla ja osaamista hankkeiden läpivientiin.