Vetyalfa suunnittelee Kemijärvelle suurta vihreän vedyn jalostamoa. Uusiutuvalla sähköllä tuotettavan vedyn ja siitä tehtävien jalosteiden tuotanto toisi useita satoja työpaikkoja Itä-Lappiin. Paikallisesta tuuli- ja aurinkovoimasta sekä vedestä valmistettavien lopputuotteiden muodostama jalostusarvo pysyisi samalla maakunnan sisällä.
Jalostamohanke perustuu Vetyalfan emoyhtiö Tuulialfan laajaan 200 tuulivoimalaa käsittävään Lapioselän tuulivoimahankkeeseen Sallassa ja Savukoskella. Lapioselässä tuotettavan vihreän sähkön turvin Kemijärvelle rakennettaisiin suuren mittakaavan vetyjalostamo, jonka vihreän vedyn tuotanto olisi 150 000 tonnia vuodessa ja tehtaan elektrolysaattorin kapasiteetti 1000 MW.
Tuotettavan vedyn määrä vastaisi suunnilleen Suomen nykyistä vedyn tuotantoa. Tehdas mahdollistaisi myös vedyn jatkojalostusta synteettisiksi polttoaineiksi kuten e-metanoliksi ja e-metaaniksi.
Vetyjalostamoinvestoinnin arvo olisi vähintään miljardi euroa, mutta mm. jatkojalostetuotannosta riippuen koko investoinnin arvo voi nousta enimmillään 3 miljardiin euroon saakka.
Tuulivoimasähkön lisäksi elektrolyyserin sähkötehoa turvattaisiin vetojalostamon yhteyteen rakennettavalla noin 100 MWp:n aurinkoenergian tuotannolla sekä kantaverkosta hankittavalla sähköllä.
Hanketta koskeva maanvuokrasopimus hyväksyttiin Kemijärven elinvoimalautakunnassa tiistaina 26.11.2024. Kaavoitusaloite tulee Kemijärven kaupungin päätettäväksi lähiaikoina.
”Tehdashanke on merkittävä askel Lapin uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämisessä arvokkaiksi loppujalosteiksi. Lapioselän tuulivoimahanketta on mielekästä viedä eteenpäin sillä mielellä, että se mahdollistaa muitakin merkittävän kokoluokan teollisia investointeja Lappiin, kuten vetytehtaan ja vetyä hyödyntävän jalostetuotannon perustamisen. Kemijärvi tunnettuna teollisuuskaupunkina sopii sijainniltaan siihen erinomaisesti”, Tuulialfan ja Vetyalfan toimitusjohtaja Antti Tanskanen sanoo.
”Pohjoisen tuulivoimasta ja vedestä erotetusta vedystä on mahdollista tuottaa arvokkaita, fossiiliperäisiä tuotteita korvaavia jalosteita mahdollistamaan tulevaisuuden synteettisten polttoaineiden markkinoille tulon. Tämä tuottaa merkittävää lisäarvoa Lappiin.”
Tehdashanke sijaitsee vajaa 10 kilometriä Kemijärven keskuksen länsipuolella Lähtelänpalossa, valtatien ja rautatien välissä. Aluetta sivuaa myös Fingridin kantaverkko. Vetyjalostamon toiminnot edellyttävät noin kymmenen hehtaarin kokoista tehdasaluetta. Vakituisia tai loma-asuntoja ei tehtaan läheisyydessä ole.
Tehtaan tarvitsema vesi hankittaisiin noin 10 kilometrin etäisyydeltä Kemijärvestä, vaihtoehtoisesti myös esimerkiksi alueen pohjavedestä. Tehtaassa vesi pilkotaan elektrolyysissä vedyksi. Alustavien selvitysten perusteella vesistövaikutukset jäävät vähäisiksi. Tarkemmin ne selvitetään ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA), joka käynnistyy 2025 alkupuolella.
Vedynjalostusta vihreän siirtymän teollisuuskaupungissa
Tehdashanke tuo jatkumoa Kemijärven pitkään teolliseen historiaan ja pohjustaisi sen mainetta merkittävänä vihreän siirtymän kaupunkina.
”Toivomme hankkeen etenevän, koska Vetyalfan hanke tukee erittäin hyvin kestävään kehitykseen perustuvaa uutta kaupunkistrategiaamme. Strategiassamme haluamme nähdä Kemijärven biotaloudesta kasvua ammentavana kilpailukykyisenä toimintaympäristönä. Uusiutuvalla sähköllä tuotettu vety ja sen jalostaminen fossiilivapaiksi polttoaineiksi hillitsee ilmastonmuutosta, mikä meille täällä pohjoisessa on erittäin tärkeä asia. Hanke tukee myös yritysten kasvua ja uusien yritysten syntyä, luo meille työpaikkoja ja kasvattaa verotuloja”, kaupunginjohtaja Dina Solatie sanoo.
Tehtaan rakentaminen tarjoaisi rakennusvaiheessa satoja työpaikkoja. Tuotannon alettua vedyn ja sen jalosteiden valmistaminen tarjoaisi 1000 MW:n kapasiteetilla 120 pysyvää suoraa työpaikkaa, pienemmällä kapasiteetilla työpaikkoja syntyisi 40-60. Epäsuorat työllisyysvaikutukset olisivat moninkertaiset, koska laajassa toimitusketjussa ja alihankkijaverkostossa käytettäisiin runsaasti muiden toimialojen tuottamia välituotteita ja palveluja, etenkin tehdasta rakennettaessa mutta myös tehtaan käynnin aikaisissa kunnossapitotöissä.
Tehdas tulee tarvitsemaan ympäristö- ja vesiluvat sekä rakennusluvan, luvitusvaiheen ajoittuessa vuosiin 2026 -2027. Tehdas käynnistyisi arviolta vuonna 2030.
Vetyalfa varautuu myös siihen, että tehdashanke käynnistetään pienemmässä, noin 200 MW:n elektrolyysitehon mukaisessa mittakaavassa. Valittava kapasiteettivaihtoehto ratkaistaan ennen luvitusvaihetta lähinnä sen pohjalta, miten nyt ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) alkuvaiheessa oleva Lapioselän tuulivoimahanke etenee.
Lisätietoja:
Antti Tanskanen, Tuulialfan ja Vetyalfan toimitusjohtaja, p. 044 977 0409
Reija Knuutila, Vetyalfan liiketoimintajohtaja, p. 050 379 3735
